Elektroniikka ja vaatteet painoivat Ilmastotohtorin vastaanotolla

Punnitsimme ohikulkijoiden ostoksia ja arvioimme niiden ilmastovaikutuksia Kampin ostoskeskuksessa Ilmastotohtorin vastaanotolla kahtena iltapäivänä 9-10.1.2013. Punnitus oli osin leikkimielinen tapahtuma, jonka päätarkoitus oli päästä keskustelemaan ihmisten kanssa kulutuksen ilmastovaikutuksista.

Ostosten arviointiin käytetty laskuri ottaa huomioon elintarvikkeiden, vaatteiden, ja painotuotteiden painot. Elintarvikkeista huomioidaan myös ovatko ne mahdollisesti kasvis- tai vegaaniruokavalion mukaisia. Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan kiloa kohti annettujen kertoimien perusteella.

Tietokoneiden, televisioiden ja kännyköiden määrät kirjataan ohjelmaan mukaan, ja kasvihuonekaasupäästöt lasketaan tuotetta kohti annettujen kertoimien perusteella. Erilaiset kauppakassit kuten tavallisesta, biohajoavasta, ja kierrätetystä muovista valmistetut, paperikassit, ja puuvillaiset kestokassit huomioidaan laskelmissa. Lopuksi kysytään rahan kulutus sekalaisiin tavaroihin ja palveluihin kuten kahvilat ja kampaamot, ja kasvihuonekaasupäästöt lasketaan kulutettua euroa kohti annettujen kertoimien perusteella.

Tietopohja mahdollistasi myös tarkemman arvioinnin elintarvikkeille, niin että erilaiset lihat ja maitotuotteet ja kasvikset eroteltaisiin laskelmassa. Ostoskassien puntaroinnin oli kuitenkin oltava nopeaa ja siksi päädyttiin suhteellisen karkeaan arvioon.

Mitatut ’ilmastopainot’ eivät ole tieteellisen tutkimuksen tuloksia. Mutta ne ovat kuitenkin mielenkiintoisia!

Miten suuria ostosten ilmastovaikutukset olivat?

 

Ostosten ilmastopainot vaihtelivat alle kilosta yli 400 kiloon, kuten oheisesta kuvasta näkyy. Yli 400 ja 300 kilon kassien ilmastopainavinta sisältöä olivat yksi ja kaksi kannettavaa tietokonetta.

Elektroniikan ohella ’painavina’ erottuivat vaatteet ja muut tavarat. Myös palvelut eli kahvilat, ravintolat ja kampaamopalvelut erottuivat muutamilla henkilöillä. Elintarvikeostosten osuus oli näissä Kampin punnituissa ostoksissa melko vähäinen. Erilaisten kauppakassien ilmastopainot olivat niin pieniä, eli alle 100 grammaa, etteivät ne erotu kuvissa.

 

Mikä on näiden ostosten ilmastomerkitys? 

 

Ostosten painoja voi ensinnäkin verrata kulutuksen keskimääräiseen päästöön, joka on ostoksille eli elintarvikkeille ja muille tavaroille ja palveluille noin 12 kg päivässä (viiva kuvassa) ja koko kulutukselle asumisen ja liikenteenkin huomioiden 24 kg päivässä.

Puolet punnituista ylittää keskimääräisen päiväostosten arvon 12 kiloa. Monet ylittävät sen kymmenillä kiloilla. Keskiarvo olikin niin suuri kuin 41 kiloa. Toisaalta keskimmäinen arvo eli mediaani oli lähempänä tuota vertailuarvoa 12 kiloa, ollen 16 kiloa.

Vaatteiden ja tietokoneiden ilmastovaikutus voi jakautua hyvinkin pitkälle ajalle jos tuotetta käytetään pitkään ennen kuin hankitaan uusi. Siten yhden päivän ostos ei kerro paljoakaan kuluttajan ilmastovaikutuksista. Mutta se näyttää hyvin sen, miten suuria vaikutuksia shoppailusta voi syntyä, jos tällaisia ostoskasseja keräillään usein. Tämän vuoksi haluamme herättää keskustelua kohtuullisesta kulutuksesta ja kestävien tuotteiden arvostamisesta.

Miksi uutisissa puhuttiin vain ruuasta?  

Ilmastotohtorin vastaanotosta kerrottiin illalla televisiossa. MTV3:n uutisissa ostoskassin sisällöstä esiin nousivat naudanliha ja juusto. Miksi näin, kun kuvan ostoskasseissa elintarvikkeiden merkitys oli kuitenkin suhteellisen vähäinen? Koska ensimmäinen ostoskassi sisälsi vain ruokaa, sen sisältö tutkittiin muita tarkemmin, ja koska ilmastopainon arvioinnissa käytettiin eri elintarvikkeille tyypillisiä arvoja.

Ja koska liha ja maitotuotteet aiheuttavat yllättävän merkittävän osan kulutuksen ilmastovaikutuksista, arvioikaa vaikka itse omasta kulutuksestanne Ilmastodieetin avulla!

Elektroniikka ja shoppailu olisivat voineet tietysti uutisissa tulla paremmin esiin. 

Erikoistutkija Ari Nissinen, SYKE