torstai 16. kesäkuuta 2011

Ruokaa omasta maakunnasta

Ruuan tuotantoketjujen pidentyessä yhä useampi haluaa syödä lähellä tuotettua ruokaa, jonka alkuperän tietää. Moni ajattelee lähiruuan olevan ympäristön ja ilmaston kannalta parempi valinta – ja näin usein onkin. Sitran selvityksen mukaan noin kolmannes eteläsuomalaisista aikoo käyttää enemmän lähiruokaa tulevaisuudessa:
 Oman maakunnan elintarviketuottajia ja esimerkiksi suoramyyntitiloja voi etsiä kätevästi esimerkiksi Aitojamakuja.fi -verkkosivuilta:
Oman ruuan viljely on muodostunut jonkinlaiseksi trendiksi ja moni kaupunkilainenkin haluaa saada saappaansa kuraan ja multaa kynsien alle. Helsinkiläinen Herttoniemen ruokaosuuskunta vuokrasi pellon Vantaalta ja palkkasi puutarhurin. Osuuskunnan jäsenet saavat pellolta säännöllisesti satoa ja pääsevät osallistumaan talkoisiin. Tapaus on ensimmäinen laatuaan Suomessa.
Julkisten hankintojen kautta on mahdollista edistää monia hyviä asioita, niin myös lähiruuan tuotantoa. Paikallisten elintarviketuottajien suosiminen tarjouskilpailussa on kuitenkin kinkkinen juttu, sillä paikallisuus ei käy kilpailutuksen kriteereiksi. Kriteeriksi voi kuitenkin asettaa tuotteiden tuoreuden, jolloin paikallinen tuottaja voi saada etulyöntiaseman. HINKU-hankkeeseen osallistuva Mynämäen kunta on päättänyt hankkia perunat ja leivät tulevat lähiseudun tuottajilta. Pienen kunnan voikin olla helpompi suosia paikallisia tuotteita ja luomutuotteita. Helsingin kaupungin ruokapalvelun jopa yli 5 000 kilon ruokaeriin on varmasti haastavaa saada lähiraaka-aineita ja luomua, erityisesti kun budjetti täytyy pitää tiukasti kurissa.
Lähiruoka ei ole itsestään selvästi vähäpäästöistä. Ilmastonystävän ruoka on lähellä tuotetun lisäksi kasvispainotteista. Koko tuotantoketjun energian ja materiaalien kulutus on minimoitu eli ylimääräistä jäähdytystä, kypsennystä ja pakkaamista on vältetty. Uusia ideoita keittiöön löytyy tuoreesta kirjasta Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville:
Tutkija Kaarina Toivonen, SYKE

2 kommenttia: