Mistä päin maapalloa löytyy ilmasto, joka tekee ihmiset onnellisimmiksi?
Tutkijat Katrin Rehdanz ja David Maddison eivät tarttuneet aivan näin suureen kysymykseen. Mutta he selvittivät, miten onnellisuus korreloi eräiden keskeisten säämuuttujien kanssa.
Vuonna 2005 valmistuneessa tutkimuksessa oli aineistoa 67 maasta, joista 40 Euroopassa. Käytössä oli maailman onnellisuustietokanta, jota ylläpitää Rotterdamin yliopisto. Tuo opinahjo on nimetty kaupungin suurmiehen, filosofi Erasmuksen (1466–1536) mukaan. Hän pohdiskeli onnen käsitettä, mutta hänen tunnetuin teoksensa on kuitenkin Tyhmyyden ylistys.
Säämuuttujien ohella potentiaalisina onnen selittäjinä tutkimuksessa olivat muun muassa kunkin valtion kansalaisten keskimääräinen tulotaso, eliniänodote, työllisyys ja lukutaito. Parhaassa mallissa onnen ykkösselittäjä olikin juuri tulotaso, mutta toiseksi tärkein oli vuoden kylmimmän kuukauden keskilämpötila.
Viesti oli selvä: mitä kylmempi talvi, sitä onnettomampia ovat ihmiset.
Matalinta onnen tasoa edustivat Moldova ja Bulgaria. Kaikkein onnellisimpia olivat venezuelalaiset.
Moni maa osui kauniisti regressiosuoran lähelle, esimerkiksi Ukraina, Viro, Espanja, Japani, Uusi-Seelanti ja Venezuela, kasvavassa onnellisuusjärjestyksessä. Liki helteisistä talvista huolimatta ihmiset olivat melko onnettomia muun muassa Intiassa ja Ghanassa.
Suomalaiset sijoittuivat onnellisuusasteikolla hieman keskitason yläpuolelle, samalle tasolle ranskalaisten, turkkilaisten ja filippiiniläisten kanssa. Mutta olemme paljon onnellisempia kuin hyytävän kylmä talvi antaisi olettaa. Lämpöasteissa mitaten olemme viisitoista astetta onnellisempia kuin meidän kuuluisi olla; vallitsevan -7ºC tammikuun sijasta onnemme vastaa +8ºC tammikuuta!
Iloamme ehkä hieman himmentää, että ruotsalaisilla ja norjalaisilla oli noita ylimääräisiä onnen asteita vieläkin enemmän. Paljon niitä oli myös islantilaisilla, jotka olivat maailman toiseksi onnellisin kansa. Jos tutkimus tehtäisiin nyt, hopean hohto olisi Islannissa luultavasti himmennyt.
Rehdanz ja Maddison tutkivat myös, miten ilmastonmuutos vaikuttaa kansojen onnellisuuteen. Koska pohjoisissa maissa talvilämpötilojen ennakoidaan selvästi nousevan, ei ole yllätys, että tutkijoiden mielestä niiden väki kipuaa onnen tikkaita ylöspäin.
Hieman epäilyttää, pitääkö tämä paikkaansa. Olemmeko me onnellisia, kun laahustamme loskassa keskellä talvea? Eikö kirpeä pakkaspäivä sittenkin olisi tervetullut?
Viime talvena pakkaspäiviä riitti. Nelivuotias lapsenlapseni Edith alkoi jo kyllästyä:
– Mä en kestä enää!
Syy talven ankaruuteen oli hänelle selvinnyt:
– Ne on ne ilkeät tädit siellä teeveessä!
Kerroin tämän meteorologi Seija Paasoselle ja pohdin, miksi vain naispuoliset säänennustajat olivat syntipukkeja.
– Se johtuu varmaan siitä, että meidän naisten pitää niin usein kertoa ne ikävimmät asiat!
Johtava hydrologi Esko Kuusisto, SYKE
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti