Kuvassa näkyy muutama päästökehityksen tasaantumisvaihe energiakriisin (1973), USA:n pankkikriisin (1980-), Neuvostoliiton romahtamisen (1990-), ja Aasian talouskriisin (1998-) vuoksi. Mutta nekin ovat vain pieniä notkahduksia.
Kehittyneissä maissa voidaan nähdä päästöissä vähenemistä vuoden 2005 jälkeen, kun tarkastellaan virallisia päästöjä eli kyseisten valtioiden alueilla syntyneitä päästöjä (jatkuva viiva). Mutta kun otetaan huomioon vienti ja tuonti ja tarkastellaan kulutusperäisiä päästöjä, niin päästöt kasvavat edelleen (katkoviiva).
Kehittyvissä maissa, joihin mm. Kiina ja Intia lukeutuvat, kasvavat sekä alueperusteiset että kulutusperusteiset päästöt. Näissä valtioissa syntyneiden päästöjen määrä ei siis kerro koko totuutta, koska osa niistä syntyy kehittyneiden maiden kulutuksen vuoksi. Mutta myös maiden omat kulutusperusteiset päästöt kasvavat rajusti.
Edellisen blogikirjoituksen kuvassa ollut käsite ’Kansainväliset esimerkit’ liittyy tähän. Mitä ikinä saamme täällä aikaiseksi, siitä tulisi kertoa muille. Länsimainen kulutus on ollut monien haaveena. Nyt kun täällä etsimme ja löydämme ratkaisuja muuttaa kulutusta kestävämmäksi, tästä on kerrottava globaalisti. Ja samalla meidän on syytä olla avoimia niille monille teknologisille ja kulttuurisille ratkaisuille joita kehittyvissä maissa luodaan. Ponnistus on yhteinen.
Sanontaa ’Think globally, act locally’ voidaan jatkaa: ’Think globally, act locally, tell the good news globally’
Erikoistutkija Ari Nissinen, SYKE
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti