Ilmastotohtori matkustaa

Keskitalven lomakausi lähestyy, ja moni suunnittelee ensi kesän tai ainakin kevään lomamatkoja. Vaikka pakkaspäivän pyörämatka kaupungissa voi olla yllättävä seikkailu, kaukomaiden valo ja lämpö houkuttelevat. En ole kaukokaipuuni kanssa yksin, Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 suomalaiset tekivät 4,3 miljoonaa vapaa-ajanmatkaa ulkomaille. Jos päivämatkat ja risteilyt lasketaan mukaan, matkoja tehtiin noin 6,5 miljoonaa. Vaikka kaukokohteiden suosio on viime vuosina laskenut, esimerkiksi Kauko-Aasiaan tehtiin vuonna 2011 123 000 vapaa-ajan matkaa.

Törmäämme usein vinkkeihin, kuinka matkustaa ympäristö huomioiden:

•    Matkusta harvemmin ja viivy pidempään
•    Suosi lähikohteita
•    Suosi junaa, linja-autoa tai kimppakyytejä
•    Matkusta lihasvoimin

Miten näitä ohjeita sitten soveltaisi käytännössä? Kuinka lähimatkailu voisi olla yhtä houkuttelevaa kuin matkailumainosten viikonloppupaketit Euroopan tai maailman metropoleissa? Ilokseni voin todeta, että olen onnistuneesti soveltanut kaikkia ohjeita. Voisin tarinoida kauniista kevättalven aamupäivästä hiljaisilla Hangon hietikoilla, päivän pyörämatkan iloisesti katkaisseesta jäätelötauosta keskellä Viron maaseutua ja ylellisestä ravintola-aamiaisesta kotikaupungissa, joka sai tavallisen vapaapäivän aloituksen tuntumaan lomalta vieraassa kaupungissa. Kaipaan yhä kaukomaille mutta kokemus on opettanut kuinka arjesta irrottava elämys syntyy lähelläkin.

Tuntuuko lomarutiinien muuttaminen uhraukselta? Asiaa kannattaa harkita uudelleen vilkaistuasi lähimatkailupalvelu Nopsan ”valikoimaa”. Löysitkö sivuilta oman lähiseutusi suosikkipaikat? Jos et, niistä kannattaa vinkata Nopsan virkailijoille, jotta me muutkin löydämme perille.

Seitsemän vuotta sitten opiskelin namibialaisten nuorten kanssa kestävää matkailua eteläisessä Afrikassa. Keskeisimpinä kysymyksinä olivat, kuinka matkailupalvelut järjestetään herkkää aavikkoluontoa kunnioittaen ja paikallisyhteisöjä hyödyttävällä tavalla. Valitsin opiskelijavaihdon kohteen kotiyliopiston yhteistyöverkoston kauimmaisesta kolkasta. Vuoden 2005 jälkeen en ole astunut Afrikan mantereelle. Yhden kaukomatkan ja kaksi Euroopan lomamatkaa olen sittemmin tehnyt, lentäen. Laskin Ilmastodieetin avulla ilmastovaikutukseni ilman vapaa-ajan lomamatkoja ja sain vuoden ilmastopäästöikseni hieman alle 7000 kg. Edestakaiset Kauko-Aasian lennot nostaisivat tulosta yli 8000 kg:n. Kahden Keski-Euroopan miniloman päästöt puolestaan lisäisivät ilmastopainoani yli 500 kg. Matkailuvalinnoilla voin hetkessä heilauttaa ilmastopainoani suuntaan tai toiseen.

Tutkija Marja Salo, SYKE