Ilmastotohtorilta kysytään usein, eikö teollisuuden kurittaminen riittäisi. Tavaroiden ja palveluiden eko-design ja energialähteiden muutos fossiilisista polttoaineista uusiutuviin luonnonvaroihin kuten puuhun, tuulivoimaan ja aurinkosähköön onkin tietysti tärkeä osa kokonaisratkaisua. Tuotantopuolella ei kuitenkaan voida ratkaista kulutuksen määrästä aiheutuvaa ongelmaa. Esimerkiksi autojen kehittäminen niin, että kilometriä kohti syntyvät päästöt puolittuvat, ei ratkaise ongelmaa, jos kilometrien määrä samalla nelinkertaistuu. Televisioiden virrankulutuksen puolittaminen ei ratkaise ongelmaa, jos meillä vuonna 2020 on yhden TV:n sijasta laite jokaisessa huoneessa. Kirpputoriostoksilla saavutettu rahasäästö kostautuu ilmastolle, jos nuo rahat käytetään kaukolentoon.
Ympäristönsuojelua ei kuitenkaan tarvitse miettiä joka hetki. Tehokkainta on tehdä harkittuja päätöksiä suurimpien asioiden suhteen. Kotona näitä ovat asunnon lämmitys ja ilmanvaihto, mahdolliset kodin remontit ja energiakorjausten yhdistäminen aina niihin, lämpimän veden kulutus ja kodin sähkölaitteiden valinta ja käyttö. Aterioilla näitä ovat lihansyönnin ja maitotuotteiden vähentäminen ja muun muassa palkokasvien ja kotimaisen luonnonkalan käyttö proteiininlähteenä. Arkiliikkumisessa keskeistä on ajokilometrien vähentäminen ja pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen suosiminen. Monissa muissa tavaroissa ja palveluissa pohjoismainen ja EU:n ympäristömerkki osoittavat valintoja, joissa ilmastovaikutuksille on tiukat ehdot. Kaukolennot ovat huono juttu ilmastolle ja henkilökohtaiselle ilmastotaseelle.
On tärkeä huomata, että muutama valinta määrää päästöt pitkälle tulevaisuuteen. Kodin vaihdon yhteydessä olennaista on asunnon koko ja sijainti, joka ei pakota jatkuvaan auton käyttöön. Jos alueella on matalaenergiataloja ja uusiutuvalla energialla lämpiäviä ja sähköistettyjä taloja, ne ovat hyvä valinta. Auton valinnan yhteydessä olennaista on vähäpäästöisyys. Usein näistä valintaperusteista on myös rahallista etua.
Ilmastotohtori perustaa tietysti laskelmansa tieteelliselle tiedolle. Siitä huolimatta osa tuloksista on melko karkean tason arviota. Kaikkea ei nimittäin vielä mitata, esimerkiksi kerrostalojen lämmönkulutusta mitataan vain koko talon tasolla eikä oman asunnon tarkkaa arvoa saa selville. Ihmiset myös hahmottavat melko huonosti, kuinka paljon he kuluttavat erilaisia tavaroita ja palveluita. Muun kulutuksen laskelmat ovat karkeita arvioita myös siksi, että tuotteita on arvioitu kansantalouden tilinpidon ja päästötietojen avulla. Tarkkojen hiilijalanjälkien merkitseminen tavaroihin ja palveluihin edellyttäisi kasvihuonekaasutietojen keräämistä eri puolilla maailmaa sijaitsevissa yrityksissä, koska useimmat tuotteet ovat globaalien tuoteketjujen tuloksia. Tiedon pitäisi myös kulkea materiaalien ja osien mukana lopputuotteen valmistajille. Vaativuudesta huolimatta tämä toteutunee tulevina vuosikymmeninä, ja jonkinlaisia hiilijalanjälkimerkintöjä nähtäneen monissa tuotteissa jo lähivuosina. Tulevaisuudessa tieto erilaisten ostostemme ilmastovaikutuksista voi myös rekisteröityä automaattisesti perheemme ilmasto-sivulle internetissä.
Tieto on riittävän tarkkaa vähäpäästöisen elämäntavan suunnitteluun ja noudattamiseen, kuten YLEn dokumenttisarjan dieettiperheet osoittivat. Ilmastotohtorin ideanahan on, että parhaat keinot jokaiselle vähentää omaa ilmastopainoa löytyvät tietoon pohjautuvassa keskustelussa. Tämä oli avartavaa tohtorillekin, ihmiset ovat viisaita ja jokaisella on omat ideansa toimia ilmastoystävällisellä tavalla! Ilmastotohtorin vastaanotto ja oman ilmastodieetin laadinta ja seuranta voisi tulevaisuudessa olla osa elämänhallinnan pakettipalvelua. Siihen asti, laskekaa ilmastopainonne osoitteessa ilmastolaskuri.fi, verratkaa sitä muiden painoihin, valitkaa itsellenne parhaat keinot ja seuratkaa painonne vähentymistä, ja keskustelkaa ystävienne kanssa ilmastoystävällisistä elämäntavoista ja arkipäivän ratkaisuista.
Terveisin,
Ari Nissinen, SYKE
Viime päivinä on ainakin Hesarissa kirjoiteltu siitä, kuinka vähän tai paljon paha liharuoka nyt sitten kuitenkaan on ilmaston kannalta. Reilu kuukausi sitten maailmalla kohuttiin myös tofusta, kun WWF:n raportin mukaan senkin ilmastopäästöt ovat kuulemma melkoiset. Mitä tässä nyt pitäisi oikein uskoa?
VastaaPoistaHei,
VastaaPoistaMinua kiinnostaa (ja uskon etten ole ainoa!) lapsiperheen vaippojen ekologisuus. Käytämme pääasiassa kestovaippoja (mitkä nekin 90% ostettu käytettyinä) mutta öisin ja joskus muulloinkin tulee käytettyä kertakäyttövaippoja. Markkinoilla on kaksi vaippamerkkiä (muumi ja nature babycare) jotka ovat ne ympäristöystävällisimmät. Molemmissa merkeissä vaipan valmistamisessa on huomioitu ekologisuus ja ne sisältävät biohajoavia osia. Kysymykseni kuuluukin että jos kertakäyttövaippoja ainoastaan käyttäisi niin kumpi olisi ekologisempaa: se, että käyttää muovivaippoja, joiden maatuminen kestää 30 vuotta vai se, että käyttää osittain biohajoavia vaippoja, jotka kuitenkin päätyvät samaiselle kaatopaikalle aiheuttaen kasvihuonekaasuja?
Sitten vielä toinen asia. Tein nyt toista kertaa elämässäni hiilijalanjälkitestin ja molemmilla kerroilla on jäänyt harmittamaan se, että talon lämmityksen kohdalla ei ole vaitoehtoa sille, että on sähkö/puulämmitys. Lämmitämme talvet ahkerasti puilla (kellarissa kattila joka lämmittää 1800 litraista vesivaraajaa josta sitten lähtee vesikierto pattereihin) mutta öisin sähkölämmitys pärähtää päälle ja keväät/syksyt on sähkölämmitys lähinnä päällä… ja kesäisin sähköllä se vesivaraaja lämpenee (käyttövesi). Että mielestäni päälämmityksemme ei missään tapauksessa ole sähkö… tai puu, vaan molemmat.