maanantai 7. huhtikuuta 2014

Hei me kokeillaan! Kokeilukulttuurista nostetta pk-yrityksille ja ekoinnovaatioille

Aiempaa rohkeampi kokeilukulttuuri nostaa päätään Suomessa. Yrityskentällä arvostetaan jo pieniä, mutta kunnianhimoisia kasvuyrityksiä. Myös hallinnon piirissä on paikoin herätty siihen, että osa suunnitteluun menevästä ajasta ja energiasta kannattaisi käyttää itse toimintaan.

Kokeilevaa otetta ja ylipäänsä uusia ideoita tarvitaan kipeästi vihreän talouden kaltaisilla suurten muutospaineiden kentillä. Löysimmekin helposti viitisenkymmentä Suomessa toteutettua tai käynnissä olevaa kokeiluhanketta, kun kartoitimme niitä keskeisimmiltä kestävän kulutuksen ja tuotannon sektoreilta.

 

Kevyt ja tehokas tapa oppia


Uskallamme kuitenkin väittää, että kokeilukulttuuri pitäisi nostaa ihan toiselle tasolle, jos Suomessa halutaan tosissaan edistää ekoinnovaatioita. Miksi? Syitä on ainakin neljä:

Ensinnäkin kokeilut tarjoavat tärkeän väylän oppimiselle. Niiden avulla voidaan testata vihreään talouteen liittyvien ideoiden, tuotteiden ja toimintatapojen toimivuutta kevyesti ja tehokkaasti.
Kokeilut tarjoavat mahdollisuuden uusiin kokemuksiin ja auttavat hahmottamaan monimutkaisia kokonaisuuksia.

Koska konkreettisten kokeilujen toteutuksessa tarvitaan usein pelkkää suunnittelua ja selvittämistä laajempaa osallistumista, kokeilujen opit ja vaikutukset voivat levitä laajemmalle. Yhteisen kehittämistyön välineinä kokeilut saattavat osoittautua hedelmällisiksi, sillä kun toiminnalla ja puheella on konkreettinen kohde, ei päädytä niin helposti väärinkäsitysten ja ohipuhumisten hetteikköihin. Esimerkiksi ekoinnovaatioille voidaan luoda yleistä hyväksyttävyyttä, kun ihmiset pääsevät omakohtaisesti havainnoimaan, mistä on kyse.

 

Kokeilut kiinnostavat mediaa


Kolmas syy kokeilujen suosimiseen on se, että ne näyttävät kiinnostavan mediaa selvityksiä ja suunnitelmia enemmän. Kyse on kokeiluihin liittyvästä mahdollisuudesta synnyttää ihmisläheisiä tarinoita vaikeistakin aiheista. Ilmiö nousi selkeästi esiin esimerkiksi Sitran viime vuonna rahoittamissa Jyväskylän resurssiviisaissa kokeiluissa. Kyse ei ole ekoinnovaatioiden leviämisen kannalta toisarvoisesta seikasta, sillä mediahuomion avulla voidaan löytää asiakkaita ja yhteistyökumppaneita esimeriksi pk-yrityksille. Julkinen huomio myös kannustaa ekoinnovaatioiden kehittäjiä yrittämään enemmän.
Kaikkiaan kokeilut voivat muuttaa vakiintuneita rakenteita ja käytäntöjä pelkkiä sanoja ja suunnitelmia suoremmin ja ehkä tehokkaamminkin. Kyse on niiden kyvystä synnyttää matalan kynnyksen toimintaa sekä jaettuja tarinoita ja kokemuksia vaihtoehdoista. Kokeilut juurruttavat ekoinnovaatioita toimintaympäristöönsä.

 

Rajat ja onnistumisen ehdot


Myös Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innostunut kokeilevasta otteesta. Tekes rahoittaa Suomen ympäristökeskuksen ja yhteistyökumppaneiden uutta SCINNO-hanketta, jossa innostetaan kasvuyrityksiä sisällyttämään ympäristönäkökohtia toimintaansa. Tässä työssä kokeiluilla on oma sijansa. Lisäksi hankkeessa luodaan uusia kokeiluja esimerkiksi tukemalla aurinkopaneelien yhteishankintaa ja innovatiivisen lämmitysjärjestelmän syntyä. Tärkeä osa-alue on selvittää, mikä on yritysten verkostoitumisen eli niin sanottujen ekosysteemien rooli ekoinnovaatioiden kehittämisessä ja leviämisessä. Oppia ammennetaan Suomen ohella myös Ruotsista ja Isosta-Britanniasta.

Kokeilujen tarjoamien mahdollisuuksien ohella hankkeessa pyritään ymmärtämään myös niiden rajoja ja onnistumisen ehtoja. Näihin kuuluu esimerkiksi vaikutuksen paikallisuuden ja sirpaleisuuden riski sekä vaade osallistavien prosessien osaamiselle. Kokeilut eivät poista tarvetta vihreää taloutta edistävälle politiikalle. Parhaimmillaan ne voivat kuitenkin tehdä tästä politiikasta fiksumpaa ja auttaa ottamaan tehot irti rajallisista resursseista.

Kirjoittajat

Annukka Berg
SCINNO-hankkeen tutkija (äitiyslomalla)

Riina Antikainen
SCINNO-hankkeen vastuullinen johtaja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti