Kokeilevaa otetta ja ylipäänsä uusia ideoita tarvitaan
kipeästi vihreän talouden kaltaisilla suurten muutospaineiden kentillä.
Löysimmekin helposti viitisenkymmentä Suomessa toteutettua tai käynnissä olevaa
kokeiluhanketta, kun kartoitimme niitä keskeisimmiltä kestävän kulutuksen ja
tuotannon sektoreilta.
Kevyt ja tehokas tapa oppia
Uskallamme kuitenkin väittää, että kokeilukulttuuri pitäisi
nostaa ihan toiselle tasolle, jos Suomessa halutaan tosissaan edistää
ekoinnovaatioita. Miksi? Syitä on ainakin neljä:
Ensinnäkin kokeilut tarjoavat tärkeän väylän oppimiselle.
Niiden avulla voidaan testata vihreään talouteen liittyvien ideoiden,
tuotteiden ja toimintatapojen toimivuutta kevyesti ja tehokkaasti.
Kokeilut tarjoavat mahdollisuuden uusiin kokemuksiin ja
auttavat hahmottamaan monimutkaisia kokonaisuuksia.
Koska konkreettisten kokeilujen toteutuksessa tarvitaan
usein pelkkää suunnittelua ja selvittämistä laajempaa osallistumista,
kokeilujen opit ja vaikutukset voivat levitä laajemmalle. Yhteisen
kehittämistyön välineinä kokeilut saattavat osoittautua hedelmällisiksi, sillä
kun toiminnalla ja puheella on konkreettinen kohde, ei päädytä niin helposti
väärinkäsitysten ja ohipuhumisten hetteikköihin. Esimerkiksi ekoinnovaatioille
voidaan luoda yleistä hyväksyttävyyttä, kun ihmiset pääsevät omakohtaisesti
havainnoimaan, mistä on kyse.
Kokeilut kiinnostavat mediaa
Kolmas syy kokeilujen suosimiseen on se, että ne näyttävät
kiinnostavan mediaa selvityksiä ja suunnitelmia enemmän. Kyse on kokeiluihin
liittyvästä mahdollisuudesta synnyttää ihmisläheisiä tarinoita vaikeistakin
aiheista. Ilmiö nousi selkeästi esiin esimerkiksi Sitran viime vuonna
rahoittamissa Jyväskylän resurssiviisaissa kokeiluissa. Kyse ei ole ekoinnovaatioiden
leviämisen kannalta toisarvoisesta seikasta, sillä mediahuomion avulla voidaan
löytää asiakkaita ja yhteistyökumppaneita esimeriksi pk-yrityksille. Julkinen
huomio myös kannustaa ekoinnovaatioiden kehittäjiä yrittämään enemmän.
Kaikkiaan kokeilut voivat muuttaa vakiintuneita rakenteita
ja käytäntöjä pelkkiä sanoja ja suunnitelmia suoremmin ja ehkä tehokkaamminkin.
Kyse on niiden kyvystä synnyttää matalan kynnyksen toimintaa sekä jaettuja
tarinoita ja kokemuksia vaihtoehdoista. Kokeilut juurruttavat ekoinnovaatioita
toimintaympäristöönsä.
Rajat ja onnistumisen ehdot
Myös Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on
innostunut kokeilevasta otteesta. Tekes rahoittaa Suomen ympäristökeskuksen ja
yhteistyökumppaneiden uutta SCINNO-hanketta, jossa innostetaan kasvuyrityksiä
sisällyttämään ympäristönäkökohtia toimintaansa. Tässä työssä kokeiluilla on
oma sijansa. Lisäksi hankkeessa luodaan uusia kokeiluja esimerkiksi tukemalla
aurinkopaneelien yhteishankintaa ja innovatiivisen lämmitysjärjestelmän syntyä.
Tärkeä osa-alue on selvittää, mikä on yritysten verkostoitumisen eli niin
sanottujen ekosysteemien rooli ekoinnovaatioiden kehittämisessä ja
leviämisessä. Oppia ammennetaan Suomen ohella myös Ruotsista ja Isosta-Britanniasta.
Kokeilujen tarjoamien mahdollisuuksien ohella hankkeessa
pyritään ymmärtämään myös niiden rajoja ja onnistumisen ehtoja. Näihin kuuluu
esimerkiksi vaikutuksen paikallisuuden ja sirpaleisuuden riski sekä vaade
osallistavien prosessien osaamiselle. Kokeilut eivät poista tarvetta vihreää
taloutta edistävälle politiikalle. Parhaimmillaan ne voivat kuitenkin tehdä
tästä politiikasta fiksumpaa ja auttaa ottamaan tehot irti rajallisista
resursseista.
Kirjoittajat
Annukka Berg
SCINNO-hankkeen tutkija (äitiyslomalla)
Riina Antikainen
SCINNO-hankkeen vastuullinen johtaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti