Sähköauto, huomisen ratkaisu – Kokemuksia matkasta Helsingistä Padasjoelle sähköautolla

Pikalataus Lahden Kivimaalla kesti 18 minuuttia.

Padasjoen kunta on rohkeana esimerkinnäyttäjänä hankkinut sähköauto Citroen C-Zeron käyttöönsä syksyksi 2013. Sähköautokokeilu on osa Viisaan liikkumisen hanketta sekä HINKU-hanketta.

Sain kunnian ajaa sähköauton Helsingistä Padasjoelle, noin 150 km matkan. Auton käyttösäteeksi on eri lähteissä ilmoitettu 130–150 km, joten odotin etukäteen jännityksellä, miten akut riittäisivät. Päädyin täydentämään akkuja kahdesti matkan aikana.

Kokemukseni mukaan lyhyttä matkaa päivittäin ajelevalle sähköauto voi tarjota parhaan ja vähäpäästöisen ratkaisun jo tänään, mutta muiden kannattaa odottaa vielä ainakin huomiseen.

Akku täyteen ennen matkaa

Ennen matkaa vein auton Kamppiin sähkötalon pikalatauspisteelle. Lataaminen oli yllätyksekseni helppoa ja ilmaista. Ladattuani akkua noin 20 minuuttia, asema ilmoitti latauksen olevan valmis, vaikka mittari näytti vasta 82 %:n varausta. Tulin myöhemmin lataamaan uudelleen, jolloin tunnin odottelun jälkeen mittari näytti 96 %. Sen enempää virtaa ei akkuihin uponnut. Auton mittari näytti täyttä 16 tolppaa virtaa, mikä kuvaa hyvin 16 kWh akkuja.

Mukavaa ajoa sähköä säästäen

Perjantaiaamuna klo 9.30 lähdin ajelemaan kohti Padasjokea. Kaupunkiliikenteessä auto toimi hyvin, tuntui jämäkältä ja sillä oli mukava ajaa. Koetin parhaani mukaan ajaa mahdollisimman taloudellisesti ja olin jopa sulkenut ilmastoinnin ja radion säästääkseni virtaa ajamiseen.

Alkumatkan jälkeen ajoin moottoritiellä tasaista 80 km/h vauhtia ja akkua kului tasaisesti aina yksi pykälä (1 kWh) per kuusi kilometriä. Rekatkin ohittelivat helposti eikä kukaan painanut torvea. Peiliin katselin melko ahkerasti, ettei kukaan aja epähuomiossa vauhdilla perään.

Latauspysähdyksiä ja kuluttavaa vauhtia moottoritiellä

Aika pian kävi selväksi, ettei akku riittäisi Lahteen asti, joten kurvasin Mäntsälän Shellille akun näyttäessä 6 kWh. Shellillä minulle ilmoitettiin, ettei heillä varsinaisesti ole sähköauton latauspistettä, mutta myivät minulle kuitenkin ystävällisesti lämpötolppapaikan tunniksi, jonka aikana sain akun näyttämään taas 11 tolppaa. Jatkoin matkaa vanhaa tietä 70 km/h, mikä ei kuitenkaan merkittävästi tuntunut säästävän virtaa 80 km/h nopeuteen verrattuna.

Hieman ennen Lahtea uskaltauduin moottoritielle kokeilemaan sähköauton kiihtyvyyttä. Auto kulki yllättävän helposti 120 km/h, mutta se myös näkyi kulutuksessa. Yksi kilowattitunti vei minua vain neljä kilometriä, joten hidastin taas selvästi ja jatkoin matkaa 90 km/h nopeudella. Tämän jälkeen pysähdyin Lahden Kivimaan ABC-asemalle 18 minuutiksi lataamaan pikalatauksella akut taas 80 %:n latausasteeseen. Loppumatkan uskalsin ajaa lähes muun liikenteen tahtia ja Padasjoelle saavuin klo 13.50.

150 km matka kesti siis neljä ja puoli tuntia, tai lähemmäs kuusi tuntia, jos huomioidaan aamun latailut mukaan. Normaalisti sähköauto tosin lataillaan yön aikana, jolloin se on jopa näppärämpää kuin polttomoottoriautolla, kun ei tarvitse erikseen kurvata asemalle. Nyt kun akkujen kapasiteetti on paremmin tiedossa, niin uskaltaisin ajella ehkä hieman kovempaakin. Näin pitkille matkoille en kuitenkaan sähköautoa siis vielä suosittele, ellei ylimääräistä aikaa ole todella paljon. Tasaisin väliajoin toistuville latauskäynneille tosin tuntui helposti löytyvän sähköautoista kiinnostunutta juttuseuraa.

Korkea hinta, matalat päästöt

Myös hintansa puolesta sähköautot ovat vielä huomisen ratkaisu. Citroen C-Zero maksaa tällä hetkellä Suomessa reilu 30 000 €, kun vastaavan polttomoottoriauton saa alle 15 000 eurolla. Sähköautolla ajaminen maksaa noin 2 €/100 km, kun bensiiniautolla polttoainekustannuksiksi tulee noin 7 €/100 km. Säästöä syntyy noin 5 €/100 km, jolloin autolla saa ajaa 300 000 km, ennen kuin hankintahinnan erotus on kuitattu. Lisää säästöä voi syntyä polttomoottoriautoa yksinkertaisimmista huolloista ja korjauksista, mutta toisaalta akkujen kesto useamman sadan tuhannen kilometrin ajolle on vielä arvoitus.

Päästöpuolella sähköauto erottuu edukseen. Tavallisen polttomoottoriauton elinkaaren päästöistä noin 10 % syntyy valmistuksessa ja 90 % käytön aikana. Vaikka sähköauton valmistuksen elinkaaripäästöt ovat lähes kaksinkertaiset polttomoottoriautoon nähden, on sähköauto koko elinkaaren aikana ilmastoystävällisempi vaihtoehto. Keskimääräistä eurooppalaista sähköä käyttäen 200 000 km ajossa kokonaisvaikutus (valmistus ja käyttö) on sähköautolla noin 20 % polttomoottoriautoa pienempi.

Mikäli käytetään vihreää sähköä, kasvaa päästöero sähköauton hyväksi selvästi. Jo nykyisin on mahdollista spot- tai vihreän sähkön sopimusten sekä älykkäiden ohjausten avulla tankata sähköautoa kotipistorasiasta vain silloin kun kaikista ”likaisin” ja kallein sähkö loistaa poissaolollaan Tällöin sähköauton käytön päästöt sähköntuotanto huomioiden laskevat vielä entisestään.

Norja ja Viro edellä sähköautoilussa

Norjassa sähköautoja on lähdetty edistämään tosissaan, ja siellä täyssähköauto Nissan Leaf on keikkunut kuluvan vuoden myyntitilastojen kärjessä mm. Volkswagen Golfin ja Toyotan suosituimpien mallien kanssa. Viro taas on rakentanut koko maan kattavan pikalatausverkoston, jossa lähimpien asemien väli on korkeintaan 60 km.


Pasi Tainio, suunnitteluinsinööri, SYKE (teksti ja kuva)