Vastaus löytyy päästötilastoja tarkastelemalla. Kiinan yhteenlasketut päästöt ovat moninkertaisesti suuremmat kuin Suomen, mutta henkeä kohden laskettuna suomalaisten päästöt ovat edelleen suuremmat. Esimerkiksi CDIAC arvioi, että keskimäärin suomalainen kuormittaa ilmastoa fossiilisia polttoaineita polttamalla noin kolminkertaisesti kiinalaiseen verrattuna.
Yksittäisen vuoden aikana kertyvistä päästöistä kertovat tilastot antavat suomalaisille ja muille teollisuusmaiden asukkaille liian armollisen kuvan. Tämä johtuu siitä, että ilmaston muisti on pitkä: kasvihuonekaasut säilyvät ilmakehässä kymmeniä tai jopa satoja vuosia, joten totuudenmukaisempi kuva saataisiin summaamalla useiden vuosikymmenien päästöt yhteen. Tällöin suurimmat päästötaakat tulevat varhaimmin teollistuneiden maiden kannettavaksi.
Päästöjen määrällä mitattuna emme siis voi kiemurrella vastuustamme. Pelkkä moraalinen vastuuntunto tuskin kuitenkaan kannustaa kaikkia päästövähennyksiin. Toinen perustelu toimillemme onkin se, että nykymenolla hukkaamme paljon uusia mahdollisuuksia kestävän hyvinvoinnin luomiseen.
Kiina on Etelä-Korean ohella satsannut eniten ympäristöinvestointeihin talouslaman torjunnassa. Sen sijaan useimmissa teollisuusmaissa, kuten Suomessa, ympäristöinvestoinnit ovat jääneet elvytyspaketeissa sivurooliin.
YK:n ympäristöjärjestö UNEP on suositellut niin sanottuja vihreitä elvytyspaketteja (Green New Deal). UNEPin mukaan yksi prosentti maailman bruttokansantuotteesta tulisi käyttää vihreisiin investointeihin, kuten energiatehokkuuden parantamiseen ja puhtaaseen energiatuotantoon. Tällöin talous- ja ympäristöongelmia olisi mahdollista ratkaista samanaikaisesti. Kiina ja Etelä-Korea ovat käyttäneet tällaisiin investointeihin kolme prosenttia bruttokansantuotteestaan.
Niillä mailla, jotka uskaltavat määrätietoisesti sijoittaa uuteen ja tehokkaaseen tekniikkaan, on parhaimmat mahdollisuudet pärjätä tulevaisuudessa. Valitettavasti Suomesta ei ole löytynyt riittävästi rohkeutta uudistua, vaan voimavaroja on käytetty ennen muuta yrityksiin säilyttää olemassa olevia rakenteita.
