perjantai 19. maaliskuuta 2010

Tervetuloa keskustelemaan kulutuksen ilmastovaikutuksista!

Ilmastotohtorin vastaanotolla pohditaan, minkälaisia vaikutuksia erilaisilla elämäntavoilla ja kulutustottumuksilla on kasvihuonekaasupäästöihin. Annetaanko sinunkin ilmastoläskeillesi kyytiä? Hyppää ensin puntariin osoitteessa ilmastodieetti.fi ja katso mistä painosi muodostuu. Osallistutaan kaikki vuoden 2020 päästövähennystalkoisiin ja treenataan pois 20 % ilmastovaikutuksistamme.

Ilmastotohtori aloitti toimintansa YLE Teeman Ilmastodieetti-ohjelmassa. Keväällä 2010 esitettävä ohjelma tuo neljän julkkisperheen kautta esiin arkielämän ja ilmastovaikutusten välisiä yhteyksiä ja keinoja vähentää omaa ilmastopainoaan. Ohjelmassa ilmastotohtori arvioi vuonna 2009 perheiden kasvihuonekaasupäästöt ja ehdotti parantavia toimia. Perheet punnittiin uudestaan vuonna 2010 ja nyt kaikki voivat televisiosta seurata, kuinka ilmastodieetti onnistui.

Ensimmäisten neljän perheen paino vaihteli välillä 1,4 - 14 tonnia vuodessa. Alin paino oli jo vuoden 2050 tavoitetasolla, kun taas ylin paino ylitti 60 %:lla suomalaisten keskiarvopainon.

Vaikka ilmastopainon laskenta on vielä lapsenkengissään, se kuitenkin selkeästi näyttää kulutuksen kipupisteet. Ja herättää varmasti paljon kysymyksiä. Siksi avasimme tämän vastaanoton. Puntarin viereen ei vielä ehditty tehdä opasta ilmastodieetin keinoista, mutta blogi ja lukuisat asiaa koskevat verkkosivustot toimikoon sellaisena. 

Kuten nuo neljä julkkisperhettä, jokainen löytää varmasti omat keinonsa viedä dieetti mielekkäästi läpi. Hauskinta on tehdä se yhdessä keskustellen ja toinen toisiamme sparraten, vaikkapa tällä palstalla.

Ilmastotohtori, erikoistutkija Ari Nissinen






16 kommenttia:

  1. Asun maalla omakotitalossa. Se on itselleni aivan liian suuri, mutta myytyäkään sitä ei siellä saa. Asumiseen menee suurin osa jalanjäljestäni, vaikka säästän lämmityskuluissa sen, mitä voi. Koskaan en lämmitä huonelämpötilaani yli 20 asteen. Makuuhuoneessa lämpötila on 18 astetta.

    Käytän paljon sadevettä, mm puoli vuotta käytän WC:n huuhteluun sadevettä. Huone ja puutarhakasvit kastelen ympäri vuoden sadevedellä.

    Miten voin asumisessa enää vähentää.?

    VastaaPoista
  2. Olen aivan tyrmistynyt eilisen ohjelman laskutavasta! Miksi hiilijalanjälki lasketaan per henkilö eikä per talous? Ehdottomasti suurin ekotekoni on olla tuottamasta maailmaan jälkeläisiä, joilla kullakin on oma hiilijalanjälkensä. Miten voi olla, että minun hiilijalanjälkeni on suurempi kuin Garamien tai Rousujen, joilla on peräti viiden hengen perhe? Minun matematiikallani sentään kahden tai yhden hengen jalanjälki on pienempi kuin viiden vaikka asuisi kuinka isossa talossa! Tarkoitatteko todella, että olisin parempi kansalainen jos täyttäisin suuren vanha kotitaloni kakaroilla, joilloin jälki per hlö olisi pinempi? Ihan toivoisin jonkun asiantuntijan perustelua tähän, mielestäni laskutapanne on käsittämätön ja ennen kaikkea ympäristöä kuormittava. Miksei lasten jalanjälkeä lasketa kuormaksi kullekin vanhemmalle? Päästäisiin merkittävästi lähemmäksi totuutta.

    VastaaPoista
  3. kkanelille:

    Suurin ekoteko olisi tietysti itsemurhan tekeminen, mutta jos kaikki tekisivät näin, mihin me tätä maapalloa oikein säästäisimme?

    Tällä haluan vain ilmaista, että yksi vaatimattoman olemassaolomme "tarkoitus" on antaa viestikapula seuraaville sukupolville...

    VastaaPoista
  4. Kuinka suuren ekosähkön käytön lisäyksen Suomen sähköntuotantojärjestelmä kestää vaikkapa vuonna 2010? Eli kuinka monet todellisuudessa voisivat siirtyä ekosähkön käyttäjiksi vuonna 2010?

    VastaaPoista
  5. Miksi aurinkoenergiaa ei ole huomioitu mitenkään, mutta ilmalämpöpumput jaa muut löytyvät testistä?

    VastaaPoista
  6. Vastatkaa nyt joku minullekin, jos löytyy konsteja, miten voisin jättää paremman pallon jälkeeni jääville. Olen jo sen ikäinen, että minun ei enää ole pahemmin väliä.

    VastaaPoista
  7. Ulla, mitäpä jos osan huoneista jättäisi lämmittämättä talvella? Tai ainakin pitäisi niissä vain pientä peruslämpöä?

    VastaaPoista
  8. Ullalle, kkanelille, Petterille ja lallulallukalle.
    Ulla, kirjoitit: "Asun maalla omakotitalossa... liian suuri, mutta myytyäkään sitä ei siellä saa ...jos löytyy konsteja"
    -- Vähän vaikea neuvoa, kun ei ole tietoa talosi lämmityksestä ja sähkölaitekannasta. Puu/pelletit lämmityksessä, parhaan energialuokan sähkölaitteet, Marjan mainitsema peruslämpö osassa taloa? Antaako kuntasi energianeuvontaa, tunnetko energiaeksperttejä? Löydät varmaan aikanaan konsteja, kun näytät olevan etsivällä mielellä.

    kkaneli, kirjoitit: "Miksi hiilijalanjälki lasketaan per henkilö eikä per talous?... Miksei lasten jalanjälkeä lasketa kuormaksi kullekin vanhemmalle?"
    -- Hiilijalanjäljen voisi ilmoittaa paitsi henkilöä kohti, myös kotitaloutta tai kulutusyksikköä kohti. Ei siihen tosiaankaan ole yhtä oikeata tapaa. Laskurin tulokset voisikin esittää monella tavalla, josta käyttäjä saisi valita. Toisaalta laskurissa on jo nyt paljon uutta ja mietittävää ihmisille. Keskustelimme tästä pitkään laskuritiimissä, ja päädyimme esittämään tulokset yhdellä mielestämme helpoiten ymmärrettävällä tavalla.

    Petteri, kirjoitit: "Eli kuinka monet todellisuudessa voisivat siirtyä ekosähkön käyttäjiksi vuonna 2010?"
    -- Hyvä kysymys, katsotaan ehtisimmekö myöhemmin koota vastaukseen tarvittavat tiedot tai löytäisimmekö valmiin artikkelin. Kunnollinen vastaus sisältäisi paitsi tuon kysymäsi kotitalouksien lukumäärän myös selityksen vihreän sähkön ostamisen ohjausvaikutuksesta ja muista ohjauskeinoista, joilla yhteiskunnassa edistetään uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa vähäpäästöistä sähköntuotantoa. Yksi alan peruslähde on ilmasto- ja energiastrategia.

    lallulallukka, kirjoitit: "Miksi aurinkoenergiaa ei ole huomioitu mitenkään, mutta ilmalämpöpumput jaa muut löytyvät testistä?"
    -- Kiitos huomiosta, meidän täytyy hioa tuota kohtaa. Siinähän olisi tosiaan hyvä kysyä myös aurinkolämpöjärjestelmät. Ja otsikossa puhutaan nyt lämmityksestä, vaikka tuulivoimalla ja aurinkosähköpaneeleilla itse tuotettua sähköä käytetään yleensä laitesähkönä (ja lämmitykseen vain laitteiden tuottamana hukkalämpönä).
    -- Laskuri ei laske tämän kohdan perusteella ilmastovaikutuksia eikä hyvityksiä, vaan tietoja käytetään tutkimuksessa: Osalla kotitalouksia vähäpäästöisyys voi selittyä omalla uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvalla sähkön- ja lämmöntuotannolla.

    Terveisin,
    Ari Nissinen, SYKE

    VastaaPoista
  9. Kiitos kommentista!

    Taloni on hyvin rakennettu. Suurin ikkunamäärä on etelään, yksi länteen ja yksi itään. Pohjoisessa on korkea mäki, ja metsää, mitkä suojaavat pohjoistuulelta. Ikkunoissa on nelinkertaiset lasit ja yläpohja on hyvin villoitettu.

    Kesällä lämmitän käyttöveden haravointijätteillä ja risuilla. Syksyllä ja keväällä lämmitän taloa puilla, mutta talvella öljyllä. Öljyä kuluu n. 1200 litraa vuodessa.

    Tuosta osahuoneiden lämmittämättömyydestä ei minulla oikein ole hyötyä. Asun rinnetalossa, joten lämpö kulkee huoneesta toiseen, jos ovet ovat auki ja alhaalta ylös kuitenkin, kun kerrosten välissä ei ole ovea.

    Lämpöpatterit ovat päällä vain ylhäällä keittiössä ja wc:ssä. Makuuhuoneen ovi on yleensä kiinni, paitsi ihan kylmemmillä pakkasilla se on auki, koska patteri on siellä kiinni.

    Työhuoneeni patteria avaan tarvittaessa.

    Suomen köyhiin kuuluvana en voi tehdä, mitään rahaa vaativia muutoksia esim. lämmitysmuotooni.

    Jos jotain jäi vielä epäselväksi, niin kysykää.

    VastaaPoista
  10. Ulla,

    Kaksikerroksisuus aiheuttaa tietysti haasteita kun lämpö nousee ylös. Sen sijaan matalamman lämmön huoneiden ovien kiinnipitäminen auttaa asiaa. Sukulaispiirissä toimitaan tällä tavoin erään vanhan ja suuren talon lämmityksen kanssa, talvella yläkerran annetaan mennä kylmilleen ja vain alakertaa lämmitetään. Ko. talossa on kyllä se etu, että yläkertaan kuljetaan eteisestä, joka puolestaan on ovella erotettu alakerrasta, eli lämpö ei aivan vapaasti pääse nousemaan yläkertaan.

    VastaaPoista
  11. Minun tapauksessani on etu, että lämpö nousee ylös, koska asun yläkerrassa ja alakerrassa on vain saunatilat, takkahuone ja kodinhoitohuone. Missään niissä ei ole patterit päällä, mutta saunaan menevä ovi on auki ja lämmityskattila on saunan seinän takana ja lämmittää saunatiloja.

    Saunatiloissa on lattialämmitys, mutta en ole pitänyt sitä päällä, koska lattian lämmittäminen on minusta turhaa haaskausta.

    Kodinhoitotilassa pesen mm pyykit ja siellä tarkenee hyvin touhuta, vaikka huoneen lämpötila on varmaan n. 17-18 astetta. Silittäessä huomaa huoneen lämpötilankin nousevan.

    VastaaPoista
  12. Pikkuisen jäi kaivelemaan se Straniuksen hapan kommentti maatalouden tukien käytöstä. Olen samaa mieltä siitä periaatteesta, että kasvisyöntiä pitäisi lisätä, mutta muutos tapahtuu hitaasti, eivätkä lihakarjan kasvattajat noin vain voi siirtyä laajamittaisesti pois elinkeinostaan. Maataloutta lyödään edelleenkin sen verran kovaa joka suunnasta, että herra Straniukselta toivoisi tarkemmin harkittuja kommentteja. Kyse on sentään alasta, joka pitää myös Straniuksen hengissä.

    VastaaPoista
  13. EU:n maataloustuet ovat suurin ongelma kehitysmaille. Jo siksi niitä pitäisi vähentää. Onhan se ihan hullua, että yksi Suomen rikkaimmista nettoaa myös maan suurimmat maataloustuet. Kyllä sillekin pitäisi voida jotain tehdä.

    VastaaPoista
  14. Suurin osa maanviljelijöistä on ihan tavallisia pieniä palkannauttijoita, jotka tekvät paljon työtä vähäisen leipänsä eteen. Tervetuloa tutustumaan nykymaatalouden arkeen tänne maaseudulle. Ei unohdeta, että meidän jokaisen on saatava ruokaa joka päivä (tai ainakin lähes joka päivä - kurja päivä on se, jolloin pitää olla nälässä...). Ilmastokriisin iskiessä täysillä (erityisesti siellä kolmannessa maailmassa) me voimme luottaa vain ja ainoastaan omiin maataloustuottajiimme. Ilman maatloustukia tuottajille ei jää mitään viivan alapuolelle, vaan kaikki menee kustannuksiin. Maatalouden kannattavuuden alaraja on nytkin jo minin paikoin alitettu. Maatalous tarvitsee kaiken tukemme. Tietysti maataloutta voi ja pitää vielä viilata, mutta perusasioiden pitää olla kunnossa. Nyt ei niin enää ole. Ekologisesti järkevintä on tuottaa ruoka kotimaassa ja antaa kolmannen maailman syödä oma ruokansa.

    VastaaPoista
  15. "Ekologisesti järkevintä on tuottaa ruoka kotimaassa ja antaa kolmannen maailman syödä oma ruokansa."

    Se vain ei mene noin, vaan ylijäämäviljaa viedään kehitysmaihin ja tuhotaan näin heidän motivaationsa viljellä viljaa.

    Tyttäreni on ollut avoliitossa jo yli 20v. sivutuloisen maanviljelijän kanssa, joten tiedän ja tunnen maaviljelyksen arjen, mutta edelleenkään en hyväksy, että sitä maksetaan myös Suomen rikkaimmille.

    Ilmastokriisi tuhoaa monen kehitysmaan elämän, mutta mitä siitä seuraa. Kaikki kynnelle kykenevät pakenevat näistä maista ja menevät niihin maihin, joissa ilmastomuutos sallii elämän jatkua.

    Nyt jo on pakolaisuusvastaisuutta, mitä silloin tapahtuu, kun ihmisiä tulee monen kertaisesti nykyinen määrä. Tapetaanko heidät rajoille?

    Kyllä meidän pitäisi jo nyt ajatella globaalisti, koska ilmastokin toimii globaalisti.

    VastaaPoista
  16. Suomi ei ole omavarainen edes ruoantuotannossa. Tämä on tietenkin vähän tuotekohtaista. Suomi vie ruokaa mm. Venäjälle. Käsittääkseni Suomen ruokavienti Afrikkaan ym. kehitysmaihin on minimaalista. Ja hyvä niin.

    Ydin on tämä: jokaisen maan olisi hyvä tuottaa oma ruokansa ja olisi parempi jos väestön ei tarvitsisi lähteä kotoaan.

    Jos tänne sitten tulee paljon pakolaisia mm. kehitysmaista, tämä on yksi lisäsyy pitää maatalouden tuotantokoneisto iskussa, eikö niin Ulla?

    VastaaPoista